Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

maanantai 29. joulukuuta 2014

Pukki kävi ja mekin kävimme lääkärissä

Oikein otsikoiden aatelia..

Joulu vietetty ja tänä vuonna ajelimme lakeuksille 23.12 rennoin mielin joulua vastaanottamaan.

Ollaan maattu kun ellun kanat, ulkoiltu kunnon korpilenkkejä, syöty hyvin, maisteltu pukin tuomia lahjoja, treffattu kavereita ja ladattu akkuja. Rene vietti sisätiloissa suurimmaksi osaksi aikaansa takan edessä nojoatuolissa ja nautti lämmöstä.
Aattona pakkasmittari kapusi 17 asteeseen mutta lenkkiä tehtiin kun koirille laitettiin nuttua niskaan ja töppöstä toisen eteen.
Tämä oli kiireisen syksyn kruunaus, viikon täyslepo koko porukalle ilman kiireitä.

Martha kävi myös treffaamassa Seinäjoen Osmoa pitkästä aikaa ja tehtiin ihana metsälenkki näiden kahden kanssa Renen odotellessa autossa. Hää kun ei Osmosta piittaa.

Koirilla oli tänä vuonna ehkä hieman "köyhä" joulu mitä tulee meiltä saamiin lahjoihin.. Meiltä eivät saaneet kun pakettiin käärityt dentastixit. Dallutytöiltä saivat kyllä sitten lisää herkkuja sekä beagle Nanulta. Kiitosta vaan. Suurinosa jo syöty ja hyvin on maistunut.

Aattona kun lapsille tilattu pukki asteli tupaan oli Martha sitä mieltä että tuo tyyppi on epäillyttävä ja murisi koko pukin toimituksen ajan. Rauhoittui onneksi sitten kyllä lopuksi ja lapsethan nyt ei koko murinaa edes havainneet että kaikki meni loppujen lopuksi oikein hyvin.

Nanulla oli hieman vaikeaa kas kun hää oli niin pahasti valeraskaana että kerran piti Renellekkin ärähtää kun meni liian lähelle "vauvoja". Rauhoittui sitten kyllä kun huomasi että nuo meitin koirat jaksa moisesta äiteilystä välittää ja ihan ystäviä sitten onneksi kuitenkin olivat koko poppoo keskenään.

 Tässä he vienosti kerjäävät kinkkua nam




Kakka-kameralla otettuja kuvia reissusta ollos hyvä.

Marthan kanssa hippasilla

Nii saadaaks me niitä lahjoja?

Kaunis ja niin Rakas

Rakas pappa jouluaattona ulkoilemassa

Joko pukki tulee? - tuumaa Martha ja Nanu


Normi Martha ja miesten mies Osmo










Oden ja Paden uni-ystävyystassut 






No mutta sitten kuten otsikossakin oli viitteitä niin tottakai me pääsimme heti tänään 29.12 lääkärissäkin käymään..

Huomasin Seinäjoelle päästyäni että Marthan niskassa iso patti. Sydän kurkussa soitin helsinkiin lääkäriin ja saatiin joulun jälkeen sopiva aika.

No Martha kävi tänään lekurissa ja ensin tuo niskapatti tsekattiin. Se on ilmeisemmin hammaspoiston yhteydessä annetun piikin reaktioita eli sidekudosreaktio, irtonainen, pehmeä eikä Martha aristanut sitä ollenkaan. Nyt sitä seuraillaan pari viikkoa ja jos ei lähde pois niin sitten kipaistaan ottamaan ohutneulanäyte siitä.
Samalla reissulla tehtiin kliininen kopelointi ja kuunneltiin sydän sekä keuhkoäänet ja kaikki kunnossa. Halusin että Marthasta otetaan myös veriarvot ja kaikki, maksa, munuais, haima, sokerit yms normaalit. Vein myös pissan näytille ja sekin oli kunnossa. 
Viime yönä klo 1.30 mulle välähti että voisiko patti olla ns rokotuspatti ja sanoin siitä vielä isännällekkin mutta toki nyt mentiin kun aikakin oli varattu ja turha reissuhan tämä ei missään nimessä ollut kun samalla tsekattiin nuo muut arvot. Kurkattiin myös suuhun ja oli hyvin parantunut eikä aristellut vaikka ell paineli poistokohtaa. Oli muuten vielä vähän tikkiä näkyvissä, pitkään kestää sulaa mutta sinnehän ne katoaa jossain vaiheessa lopullisesti eli annettiin nekin nartsat olla siellä.

Minä nyt tuppaan olemaan ehkä vähän (heh) neuroottinen kaikkien pattien yms suhteen ja mielummin vien ajoissa kun katselen liian kauan.

Mutta näillä tiedoilla on aivan loistava fiilis vastaanottaa vuosi 2015 !!

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulunodotusta




Pikkuinen tonttu hyppeli näin, jalassa tossut väärinpäin.
Pikkuinen tonttu huuteli näin; 
Tästä se joulu alkaa!




Martha ja Rene toivottaa lukijoilleen Oikein Ihanaa ja Rauhallista Joulunaikaa.





keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Tonttuilua ja hyvää mieltä

Tonttuiltiin Marthan kanssa viime sunnuntaina perinteisesti Uutelan Joulupolulle ja kyllä oli taas mukavaa. Päivä oli pitkä, tapahtumarikas ja taidettiin molemmat saada happimyrkytys päivän päätteeksi.
Joulupolulla oli tapansa mukaan kaikenlaista tapahtumaa pitkin tuon 2,5 km matkan aikana ja mikäs siinä oli talsia ihanaa luontopolkua, tavata ihania ihmisiä ja toivottavasti tuottaa monelle lapselle hyvä mieli Marthan kanssa.
Marthalla oli punainen tonttukauluri ja toisinaan emme meinanneet eteenpäin päästä kun pienet lapset halusivat rapsuttaa ja halailla Marthaa niin kovasti ja sehän meille sopi oikein hyvin. Sanoisinko taas hieman rintaa pyöhistellen että voiko parempaa pr,ää rodulle ollakkaan? Moni aikuinen jutteli rodusta ja kyseli minkä rotuinen Martha on. Yhden kiitoksenkin sain erityislapsen äidiltä kun tämä lapsi sai halata Marthaa monta kertaa. Tästä taas tuli itselle todella hyvä mieli. Niin pienellä asialla puolin ja toisin voi antaa sitä hyvää mieltä pienestä isoon.

Käytiin samalla reissulla myös 'mummolassa' kaffilla ja ottamassa välilevot sekä pienet huikopalat tietysti.

Päivään sisältyi myös bussimatka ja kaksi metromatkaa ja metrossa Martha pisti lipuntarkastajat polvilleen kun halusivat rapsutella ja jutella neitoselle kovasti. Tässä vaiheessa neiti oli jo sen verran sippi että _parhaimmat jutut oli jo näytetty_ vaikka kuinka tädit leperteli nenän edessä.

Kotiin kun päästiin oli Martha tosi väskä. Söi ja paineli soffalle Renulin viereen kuorsaamaan joskin samaisena iltana myöhäisellä lenkillä oli jo vauhti päällä joten juostiin jänisten perässä letit hulmuten.

Tässä me likat poseerataan puolessa välissä joulupolkua



Tänään käytiin koiruleiden kanssa ihastelemassa ja ehkä vähän kauhistelemassa (minä kauhistelin, koirat nautiskeli) myrkystä joka tuntui yltyvän tunnin lenkin aikana hurjasti. Kiivettiin korkealle kukkulalle ja samantien kun päästiin ylös, kuului jossain lähistöllä kun iso puu kaatui. Hyi hitto mikä aavemainen ja käsikarvoja nostattava se ääni on kun lähtee pienestä rytinästä ja loppuu valtavaan jysäykseen hrr.





Kuvat taas taattua kännykkälaatua puuh.

Eilen kun palattiin lenkiltä, nähtiin aivan meidän talon nurkalla olevan kaatuneen puun päällä julmetun hieno kanahaukka. Siinä se istui ja tuijotti tovin meitä. Rene hoksasi tirpan ensin ja oli aivan että nyt sapuskaa tiedossa jee, Martha touhotti taas omia juttuja ja missasi tämän upean hetken. Siitä se sitten lähti lentoon ja kyllä oli hieno näky kun levitti siipensä ja niistä kuului "vhouu vhouu". Harmi kun en kerennyt kaivamaan tarpeeksi ajoissa kännykkä esille että olisi kuvan saanut. Harvoinpa noin lähelle päästävät ja vielä noin pitkäksi aikaa.


perjantai 5. joulukuuta 2014

Kuulumisia

Pikainen päivitys että meillä voidaan oikein kivasti.

Rene kävi jo kertaalleen peppu kontrollissa ja oli parantunut tosi hienosti. Nyt sitten ell ohjeistuksella käydään 3-4 viikon välein jatkossa tekemässä anaaleihin huuhtelu jotta tulehdukset ei pääse jylläämään. Siihen toimitukseen ei onneksi mene kuin max 5min ja Renehän on aina yhtä innokas lekurissa koska _saa pari namia_ nih. Mitä väliä vaikka kintut katkaistaisiin, kunhan namia vaan saa. Viimeksi se oikein juoksi eläinlääkärin luokse huoneeseen.

Marthan suu on parantunut myös oikein kivasti. Nyt aletaan pikku hiljaa maiskutella normaalia ruokaa vaikka Marthan mielestä purukalusto olis oikein hyvä harjoitella ensin keppeihin yms. On ollut pikkusen, huom pikkusen vaikiaa kun neidillä ollut noita menohaluja. Neitonen ampassut karkuun hirveen karahkan luokse, katsonut meitä ja kun sanot ei, niin nappaa sen suhunsa ja juoksee karkuun. Hassu likka.

Lunta oli ja se lumi meni joka tietysti äärettömän mälsää.
Se pieni määrä lunta tois heti niin ihanasti valoa näihin pimeisiin päiviin ja sais ton pellonkin käyttöön. Nyt se on sen verran kuralöllöä että eipä sinne ole mitään asiaa.

Alle parin viikon takainen kuva yöllä noin 01 aikaan napsattu. Meidän lähäri peltoa kuvassa ja heti oli fiilistä eri tavalla kun pieni määrä lunta tuprutteli alas.



Muuten me ollaan sitten levätty, ulkoiltu, syöty,leikitty ja oltu aika suloisia kaveruksia.