Morska allattaa

Mä en koskaan keksi mitään fiksua otsikkoa niin teinpäs huitsin hauskan käännön perinteisestä; arska mollottaa. Eikös ole varsin omaperäistä.

Ei tässä sen enempää mitään höpistävää ole kun aurinkoa ja ihania lenkkejä. Tänään riekuttiin reilu tunti ulkosalla ja meikäläinen sai ensimmäiset pisamatkin, jee! Rene pärjäsi hienosti ilman takkia ja Marthalle pukkas aivan hiki hankijumpan aikana. :)

Renen varput

Heittäydyin hangelle ja koirat meni aivan sekaisin :D

Parin viikon päästä onkin sitten vaasan näyttely. Puolen vuoden tauko on mennyt niin nopeasti mutta on tehnyt varmasti ihan hyvää. Samalla kertaa pidämme taas viikon verran minilomaa lakeuksilla ja voi vitjat kun sitä jo odotetaan kovasti.

Kotimme lähellä oleva hiekkakenttä toimii vielä lasten luistinratana joten se kun sulaa niin päästään treenailemaan kunnolla tottis ja temppujuttuja. :)

Hömppää

Mitäs meille sen kummempia. Paljon ollaan ulkoiltu ja pidetty talvenriemuja yllä. Renellä etutassuissa (näkee yllä olevista kuvista) kova lumi hieman karhinut muutamaa kynnentyvää mutta mamin hoidolla (bebanthen+ hali) ne on jo paaljon paremmat.

Molemmat koirulit sai hieronnat viikko sitten ja uima-aikaa yritän taas muistaa varailla hyvinkäälle.

Martha alkaa pikku hiljaa löytää kadonnutta vyötäröä osittain lisätyn liikunnan ja ruoan fiksauksen ansiosta. Luulen että paino pysynyt samoissa lukemissa mutta kiinteytystä on tapahtunut.

Renulille pitäisi myös katsoa aika hampitarkastukseen mutta viimeistään kesällä sitten. :)

Ensi kuussa on vaasan esiintyminen ja pieni miniloma taas lakeuksilla jee jee.

Lenkkiä kerrakseen

Aina ei mene niin kuin strömsössä.. vai kui se meni?

Koska lauantaina aurinko näytti parhaat puolensa ja ilma oli kivan lempeä, päätettiin lähteä etsimään uusia lenkkipolkuja.
Kaivettiin termari esiin ja sinne lämpöset kaakaot, kamera kainaloon, koirat autoon ja suunnaksi meille tuntematon espoo.
Muutama kiva ulkoilupaikka oli tiedossa ja kurvattiin ensin nämä molemmat vaihtoehdot sillä tuloksella että toiselle oli vedetty ladut ja toiseen ei pääsyä koska pari metriset lumikinokset piti huolen tästä.

Pikapläräys netistä ja naviin uutta osoitetta.

Lähes kaksi tuntia ajoa tuloksetta. Latuja, latuja, lumikinoksia ja lisää latuja.

Hieman hysteeristä naurua ja muutama savuke. Koska olimme lähellä korpilampea niin ajattelimme että yritetään vielä sieltä.
Korpilammen parkkialueelta käveltiin noin nelisen metria ja saavuimme kyltin luokse "yksityisalue, sallittu vain hotellin asukkaille". Silläkin uhalla ettemme olleet hotlan asukkaita, lähdimme kävellen metsää kohden.

Siellä sitten pyörittiin umpihangessa ja löydettiin pieni polku jossa oli selvästi lumikenkäilty, aah nautinto. Hetkellinen hankijumppa ohitse. No Reneä ei voinut irtipitää koska läheisillä vuokramökeillä oli asukkaita ja Martha nyt sai tovin rallatella vapaana.

Loppu metreillä näin kivan pienen laavunkaltaisen mökkiviritelmän ja ajattelin että kun kerran tänne asti on tultu niin yksi pakollinen kuva saatava.

Ajeltiin sitten lähes kolme tuntisen reissun jälkeen kotiin ja nautittiin kotisoffalla termarista lämpöiset kaakaot.

Tulipahan testattua että termari pitää lämmöt. Että semmonen reissu tällä kertaa. :)