Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

tiistai 25. helmikuuta 2014

Kevään tuoksuja

Ukko kulta on hellinyt koiria ja ehkä vähän mua myös kun olen pakertanut tässä pitkää työputkea ja hää ollut vapailla. Koirat saanut ulkoilla paljon ja eipä ole tarvinnut yksin olla.

Tänään olivat tehneet 1,5h lenkin taas keskelle korpea ja koirat oli nauttinut täysin rinnuksin. Muutaman kuvan oli kännykällä napsassut muistoksi. Lumen altaa alkaa paljastumaan niin paljon tuoksuja ja kaikenlaista kivaa että eihän noita meinaa sisälle saada kumpaakaan. Martha haistelee ja haistelee ja lopuksi kömmähtää pyörimään jonkun oikeen ihanan hajun päälle. Saattaa toistaa tämän monta kertaa ja Rene puolestaan on terästäytynyt kaivuuhommissa. Multa pöllyy kun pappa laittaa tassut töihin. :)






Eilen olivat sitten käyneet kaikki kolme ostamassa mamille pienen yllärin. Ihana yllätys odotti pöydällä kun heräsin. :)


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kaikenmoista

Tervehdys.

Pientä hiljaiseloa ollut kirjoituksissa. Se kun nuo hiton työt haittaa vapaa-aikaa.
Ei meille mitään järisyttävää kuuluu, Ode sekä Pade voi hyvin ja kesäkelejä odotellessa.

Vietimme tossa koko perheen voimin ihanan viikon vapaan kaikenlaista touhuten. 

Yhtenä päivänä minä hurautan Marthan kanssa metrolla äidin luokse ja tulipahan siinä samalla tavattua muutama Marthan vanha leikkikaverikin. Martha istua möllötti niin hienosti metrossa ja katseli niin ihmisiä kun vaihtuvia maisemia ikkunasta. Päivä vierähti nopeasti ja siskokin poikkesi lapsensa 9kk kanssa. Martha nuuhkaisi muutaman kerran vauvaa ja laittoi pitkäkseen lattialle. Otin vauvelin syliin ja silitettiin pienillä kätösillä Marthan pehmoista kylkeä. Martha silmin nähden nautti. 

Viime viikon torstaina heti aamustaMartha alkoi kauheasti ravistella korvaansa ja sinne luurattua totesin että ei se pahalta näytä, luultavasti likaa vain. No samana iltana sitten alkoi taas ravistelu ja kurkkasin uudestaan korvaan ja olikin aivan punainen. Puhdistin korvan ja se siitä sitten rauhoittuikin. Perjantaina aamulla kurkkasin korvaan ja oli aivan normaalin näköinen taas. Siinä viiden hujakoilla alkoi taas kauhea korvan ravistelu ja kulki pää aivan vinossa. Kurkkasin korvaan ja se oli taas punainen sekä Martha raapinut siihen parit verinaarmut. Voi paska ja ei muuta kun luuri käteen. Pakkohan se oli käydä näyttämässä kun viikonloppukin tulossa. Parista paikasta sanottiin heti ettei ole aikoja mutta onneksi sain ajan Pakilan animagiin. 
Korvasta otettiin näyte ja aavistuksen oli hiivaa. Martha sai viiden päivän canofite kuurin ja nythän se korva on jo täysin normaali. Marthalla ei koskaan ole ollut korvissa mitään joten mistä lie saanut tuon hiivan sinne. Onneksi korva on taas täysin pelikunnossa ja mitään sen pahempaa ei ollut.
Martha ihastui lekuriin, istui syliin ja löi tassulla että rapsutas vielä lisää. Lekuri sanoi että ei tämä ainakaan stressaa täällä olostaan. :)

Maanantaina tehtiin ihana retki aivan korpeen ulkoilemaan. Nyt jälkeenpäin harmittaa aivan vietävästi kun ei kameraa otettu mukaan mutta kun lähtiessä oli niin kauhea sumu ja mietin ettei niistä kuvista taas kuitenkaan tule mitään. Sumusta ja nollakelistä huolimatta meillä oli aivan mielettömän ihanaa. Lumi ei onneksi ollut aivan loskajaskaa ja koskematonta lunta riitti vaikka kuinka paljon. Martha nappasi lennosta aivan tuoreet ketunjäljet ja lähti nenän kanssa hommiin. Martha oli mennyt noin 30m kun huusin (harmi kun olimme jättäneet pillinkin kotiin), tännepäin jolloin Martha tuli takaisinpäin ja sen omat jäljet sotki kuviot. Kovasti se teki töitä ja etsi mutta ei päässyt takaisin jäljelle enää uudestaan. Tämän jälkeen hepuloitiin lumihangessa, juostiin ja maisteltiin mitäs muutakaan kun lunta. Siinä sitten katseltiin että tuoreita peuranjälkiä meni ristiin rastiin ja oikeastaan samaan aikaan molemmat koirat nappas jäljistä kiinni ja sitten alkoi pyöriminen. Rene oli tämän ajan remmissä koska se sen vietit on aivan eri luokkaa kuitenkin kun Marthan ja Martha on.. no Martha. :)
Molemmat pyöri jälkiä edes takaisin ja hetken ne selvästi junnas ympyrää eli suomeksi kadotti suunnan. Sitten Rene äkkäs että tuolla on jotain, jäykistyi aivan ja nosti päänsä. Samalla isäntä huomasi että neljä peuraa jolkotteli metsässä poispäin. Martha katseli metsään häntä pystyssä nenän käydessä koko ajan mutta ei lähtenyt siitä mihinkään. Odottelimme noin 10min että peurat saivat rauhakseen mennä menojaan ja menimme metsään niiden jälkiä pitkin nuuskuttelemaan lisää. Molemmat koirat olivat aivan into piukeina nenät maassa ja tekivät selvää ympyrää. Marthan olisi tehnyt mieli lähteä peurojen menosuuntaan mutta koska tarkoitus ei ole vahingoittaa saati pelotella luonnoneläimiä millään tapaa, oli tämä hauska jälkileikki lopetettava ja lähdimme köpöttelemään umpihangessa takaisinpäin. 
Kyllä oli koirat väsyneitä tämän reissun jälkeen. Jo pelkästään umpihangessa juoksu ottaa voimille, saati hurja nenätyöskentely ja voi kuulkaas kun illalla molempien jalat vatkas sinne tänne. 

Ensi kuun alussa menemme sitten katsomaan pentusia ja päästään myös pitkästä aikaa lakeuksille lomailemaan. Tiedossa pitkiä metsälenkkejä, koirakavereita, agia ja kaikenmoista kivaa. :)




torstai 6. helmikuuta 2014

Uudet lelut


Mummi kävi kylässä ja toi tulijaisiksi Renelle Ellan ja Marthalle Aleksin. 

Ellan naamassa on jo kaksi reikää!