Aika hanurista, tuumasi haiseva suu

Lasaretista päivää.

Aloitetaan Renestä jolla todettiin 14.11 jälleen anaalirauhastulehdus. Pappa kävi lekurissa, sai lääkettä ja nyt on ab-kuuri päällä. Sovimme että jatkossa Rene käy kerran kuukaudessa ell jossa anaalirauhaset huuhdellaan ja näin pyritään minimoimaan uusiutuvat tulehdukset. Anaaleiden poistoon ei herraa laiteta enää tässä vaiheessa kun ikääkin on ja paras ja toimivin keino tulehduksiin on ollut juurikin paikallinen anaaleiden huuhtelu. Tällä kertaa olimme onneksi ajoissa liikkeellä ja tulehdus ei ollut kertynyt äitymään pahaksi. Ensi viikolle on kontrolli ja tällä hetkellä näyttää että kuuri purrut oikein hyvin koska hanuri ei selvästi Reneä enää vaivaa.

Sitten Martha joka on potilas Yeah Babe juuri tällä hetkellä kotosalla. Kiinnitin kaksi viikkoa sitten huomiota Marthan haisevaan hengitykseen ja tämän jälkeen alkoi ilmaantymaan maiskuttelua, kuin pyörittäisi kieltään suussa. 10.11 kävin fikkarilla Marthan suun niin hyvin läpi kun vaan kykenin mutten havainnut mitään. Maiskuttelu ja haju kuitenkin jatkui joten viime perjantaina sanoin miehelle että otas fikkari niin katotaan sinne suuhun nyt kunnolla, lähinnä hampaita katsellen.

Ensimmäinen hammas, yläposkihammas p4 oli ensimmäinen ja sehän heilui. Tarkempi katsominen osoitti että hammas lohjennut ja lohjennut osa heilui aivan irtonaisena. Jasso ja oireille tulikin heti selvä syy. Sain ell ajan tiistaille 18.11 jossa Martha hujautettiin uneen ja hammas poistettiin. 

Poisto oli mennyt oikein mukavasti ja samalla reissulla ihana tuttu hoitaja oli leikannut Marthan kynnet ja putsannut korvatkin. Nyt kelpaa. Neitosen muu purukalusto ell mukaan; erittäin hyvässä kunnossa muuten. Sen verran sökö hammas oli kerännyt moskaa ja vähän mätinyt että ihmekkös jos suu haissut.

Sain onneksi töistä vapaata nopealla aikataululla jotta sain olla Marthan seurana yön kotosalla kun haettiin se illalla vasta 21.30 lääkäristä tokkuraisena kotiin. Nyt kipulääkettä, pehmeää ruokaa ja ab-kuuri niin eiköhän me Marthan suukin kuntoon pian saada.

Alla vielä kuva kun olimme tulleet juuri lekurista Marthan kanssa kotiin. Tein Marthalle pedin olkkariin ja torkuin itse sohvalla yön jotta Martha oli koko ajan valvonnan alla. Rene rakas vahti Marthaa ja meni jossain vaiheessa pötköttämään viereenkin. 

Kaiken tämän kukkuraksi isännän selkä sanoi poks joten nyt minulla on kolme vaivaista kotona. 

Muuten menee sitten oikein mukavasti. Martha on kunnostautunut varsinaisena postinkantajana viime aikoina. Päivälenkiltä poiketaan postilaatikoille josta n. 150m kotiovelle ja neitonen kantaa suussaan ainakin osan posteista kotiin. Martha on niin ylpeä tehtävästään. :)

Marthan kanssa tehty jälkejä aivan huikeilla suorituksilla, niistä sitten enemmän kun saadaan neiti kuntoon ja seuraavalle kerralle kamera mukaan. Olen niin ylpeä kuinka tuo tyttö jaksaa kerta toisensa jälkeen suorittaa jäljen niin upeasti.

Laitetaan loppuun vielä kuva erään yölenkin jälkeen. Tämmöttiis ne usein painuu yöpuulle, aivan toiseen kiinni. Läheisyyttä ja lämpöä, sitähän se hyvä ystävyys on.